Viime yönä nousi täysin yllättäen nimeämätön myrsky joka teki eniten vahinkoa mitä mikään muu nimetty myrsky tähän asti.

Heräsin 00:03 yöllä siihen, että sähköt katkesi ja ulkoa kuului ihan korviahuumaava humina. Outoa, ajattelin, koska Caruna oli iäisyys sitten vetänyt kaikki sähköt maahan ja kuulemma sen jälkeen ei oo kylällä sähkökatkoja ollut. Unenpöppörössä sitten nousi kaikista pelottavin ajatus mieleen: Humina ulkoa oli paineaalto ja jotain häikkää on tullut johonkin infrastruktuuriin. Herätin Jonaksen joka ei ensin uskonut sähköjen menneen kun oli niin pimeää ja mumisi päälle, että entä sitten jos on mennytkin, mietitään sitä sitten aamulla. Meitsillä vaan pyöri katastrofiskenaariot päässä: Onko kotivara varmasti kunnossa, missä on lähin fikkari, onko tulipalon vaara, onko vettä tarpeeksi, onko esikoisella tarpeeksi vaatteita jos lämpötila laskee?

Jonas sitten kömpi mun tökkimänä sängystä ylös ja hipsi patterilyhdyn kanssa alakertaan. Takaisin tullessaan uutiset oli, että naapureissa näkyi valoa, ja jostain kumman syystä pikkukammarissa alakerrassa oli sähköt mutta missään muualla ei. Ulkona oli kuulemma isoja oksia tullut alas. Päättelimme, että jostain syystä pääsulake on palanut. Siinä hetken pähkäiltyämme laitoin Fransille tiedotuksen ja jatkettiin unia.

Aamulla todettiin, että myrsky oli aiheuttanut oikosulun jossain meidän verkossa. Jonas siinä hetken sääti vielä tuulen tuivertaessa sulakkeiden kanssa ja saimme alakertaan sähkön. Näin täällä on sitten menty koko päivä. Sähkömies tulee ehkä huomenna.

Seikkailu.