Kaikki pohjatyöt joita tein vältellääkseni itsen rappauksen aloittamista oli valmiina eilen joten enää en keksinyt tekosyitä olla aloittamatta. Kävin siis vielä eilen illalla pimeässä pihalla sekottamassa laastit jotta olisivat valmiina seisottuneet yön yli.

Ihan käy liikunnasta toi saven rappaus. Huh! Varsinkin kun tajusin vasta puolessa välissä saavia, että siitä olis voinut tehdä vielä ohuempaa ettei joutuis ihan niin paljon käyttämää lihaksia. Loppui siis emännästä ruis kesken ennenkuin savi saavista.

Vaikka se on vielä noin goottia kun on niin tummaa märkänä niin pelkästään yhtenäisen pinnan saaminen tekee jo paljon tilantuntuun! Odottelen kyl innolla et pääsen maalaamaan noi sitten vaaleaksi kunhan pintakerroksetkin on rapattu.

Tarkoitus oli että jouluksi olisi keittiö listoja lukuunottamatta valmis. Mut ööö… annas kattoo nyt!